Blogi

helmikuu 8, 2018

Työterveys tukee työntekijää ja esimiestä sisäilmaongelmissa

Työterveyshuolto on keskeinen toimija, kun työntekijällä herää huoli työpaikan mahdollisen sisäilmaongelman yhteydestä hänen oireiluunsa.  Oireet ja sairaudet tulee aina tutkia ja hoitaa suositusten mukaisesti riippumatta niiden aiheuttajasta. Sisäilmaongelmissa erityisen tärkeää on, että työntekijä tulee kuulluksi eikä hänen huoltaan vähätellä. Syy-yhteyttä oireiden ja haittojen välillä voidaan vain harvoin, jos koskaan osoittaa, mutta käytännössä tilanteen pitkittyminen saattaa johtaa vakavaan, työkykyäkin uhkaavaan oireiluun.

Oireet ja sairaudet tutkitaan ja hoidetaan, mutta vähintään yhtä tärkeää on lähteä etsimään yhdessä työntekijän kanssa ratkaisuja, jotka tukevat hänen terveyttään ja työkykyään. Tutkittu tieto haittojen ja oireilun välisestä yhteydestä ja mekanismeista saattaa auttaa, mutta ei aina. Tärkeä on vahvistaa työntekijän omaa toimijuutta. Mitä hän voi itse tehdä tai mihin hän voi vaikuttaa voidakseen paremmin?  Mikä edistää hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan?

Myös työssä voidaan tehdä asioita, jotka saattavat vaikuttaa tilanteeseen esim. työympäristön siisteydestä huolehtiminen tai erilaiset työjärjestelyt.  Joskus paras vaihtoehto on kuitenkin todeta, että tässä työtilassa ei ole viisasta enää jatkaa. Tämän ratkaisun edistämiseksi tarvitaan usein myös työterveysneuvottelu.

Kun työpaikalla on todettu tai epäillään sisäilmaongelmaa, työterveyshuollon tehtävänä on tukea esimiestä hänen roolissaan sekä yksittäisten työntekijöiden työkykyasioissa että koko työyhteisön toiminnan johtamisessa. Erityisen tärkeää on, että työterveyshuolto on mukana yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa antamassa esimiehelle ja työyhteisölle tietoa sekä mahdollistamassa yhteistä keskustelua. Tavoitteena on vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä ja sen kautta myös esimiestyötä.  Työterveyshuollon tehtävänä on edistää työyhteisöjen toimivuutta, ja tämä pätee myös sisäilmakohteissa.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu arvioida todettujen haittojen terveydellinen merkitys.  Tämä edellyttää, että työterveyshuollossa on riittävä tieto oireilusta ja työpaikassa on tehty asianmukaiset tutkimukset. Käytännössä terveydellisen merkityksen tai riskin arviointi vaatii siis useamman asiantuntijan panosta ja tiedonkeruuta. Parhaiten tämä toteutuu sisäilmaryhmissä, joissa kaikki tarvittavat tahot ovat edustettuina.  Työterveyshuoltoon kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää jo aikaisemmassa vaiheessa, kun vasta suunnitellaan lisätutkimuksia tai korjauksia.  Työterveyshuollon näkemystä arvostetaan ja on tärkeää, että sillä on ajantasainen tieto käytettävissä.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin palvelupäällikkö ja työterveyshuollon erikoislääkäri Marjaana Saarela.