Uutiset

kesäkuu 5, 2019

Myös työterveyshuolto kaipaa uudistusta

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON uudistustarpeista keskusteltaessa on sivuutettu yksi merkittävä osa, lähes kahta miljoonaa suomalaista koskeva työterveyshuolto. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viesti on ollut selvä sote-rahoitusta käsiteltäessä: työterveyshuolto on saatava mukaan malliin.

 Työterveyden rooli ja tarkoitus pitääkin miettiä puhtaalta pöydältä, eikä sote-uudistus ole ainoa muutosvoima. Ala on polkenut paikallaan samalla, kun työelämä on edistynyt suurin harppauksin.

 Nyt tuntemamme työterveyshuolto on rakennettu aikana, jolloin työväline oli usein konkreettinen ja rasite fyysinen. Raskas aherrus lapionvarressa aiheutti etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Selät jumiutuivat ja olkapäät kipeytyivät. Digitaalisen ajan tietotyöläisen lapioita ovat sen sijaan ajattelu ja vuorovaikutus. Työ on uudella tavalla hallitsematonta ja rajatonta.

 

ME työterveyden ammattilaiset näemme tämän muutoksen odotushuoneissamme päivittäin. Yhä useampi työntekijä saapuu vastaanotolle mielenterveyden ja jaksamisen ongelmien takia.

Kahdessa vuodessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Suomessa peräti 27 prosenttia. Toissa vuonna pitkien sairauspoissaolojen lukumäärä kääntyi kasvuun. Syynä tähän olivat juuri mielenterveyden ongelmat, ja suunta näyttää pysyvän samana. Yhä useampi nuori saa työkyvyttömyyseläkettä. Trendi on hälyttävä.

 Toki uupumisen taustalla piilee aina iso joukko syitä, mutta oireet näkyvät usein ensimmäisenä työpaikalla. Parhaimmillaan työ luo hyvinvointia ja merkitystä elämään ja ehkäisee näin uupumista. Työterveyden pitäisi vahvistaa tätä eikä vain tyytyä kartoittamaan riskejä ja vaaroja määräaikaistarkistuksilla. Työterveyshuollon toimintatapojen on uudistuttava suhteessa työelämän muutoksiin, ettei vanhoilla konsteilla jouduta ratkaisemaan uudenlaisia kysymyksiä.

Terveys ja työhyvinvointi eivät synny vastaanotolla vaan arjessa yhteistyönä. Vaatii erityistä herkkyyttä lukea työyhteisön hiljaisia signaaleja ja puuttua tilanteeseen ennen kuin se alkaa vaikuttaa työntekoon sekä lopulta organisaation tuottavuuteen. Ennakointi on avainsana. Työkykyjohtaminen on jaettu tehtävä, ja siksi työterveyshuollon pitää jatkossa kyetä kehittämään ratkaisuja työpaikoilla yhdessä esimiesten kanssa heidän rooliaan vahvistaen. Tulevaisuuden työterveyshuolto on siis eräänlainen muutoskonsultti.

Kyseessä on silti pikemminkin paluu juurille kuin kokonainen vallankumous. Jo nyt laki määrittelee työterveyshuollon sisältöjen perustuvan työpaikan tarpeisiin. Tehtävämme on työolojen ja työyhteisöjen toiminnan terveyden arviointi ja näiden edistäminen. Nyt kuitenkin yli puolet, 56 prosenttia, työterveyshuollon kustannuksista valuu sairauksien hoitoon. Itse ydintehtävälle jää vähemmän rahaa.

 

MILLAISIIN toimiin on ryhdyttävä? Ensinnäkin työterveystoimijoiden pitää katsoa itseään peiliin. Emme ole varsinaisesti olleet innovaatioiden ala. Työterveyshuollon tulee lunastaa paikkansa nykypäivän työelämän asiantuntijana eikä tyytyä vain sairaudenhoidon rooliin.

Merkittävä vaikutin on kuitenkin raha. Kelan korvausjärjestelmän tulisi kannustaa puuttumaan jaksamisongelmiin sekä pahoinvointia aiheuttaviin tekijöihin ennakoivasti. Interventiot ja toimet, jotka parhaiten pureutuisivat 2020-luvun työelämän haasteisiin, eivät nykyisin kuulu korvausten piiriin. Esimerkiksi muutostilanteissa niin johto, esimiehet kuin koko työyhteisökin hyötyisivät konsultaatiosta ja tuesta, joiden avulla moni ristiriitatilanne voitaisiin välttää. Organisaatiomuutos on mitä suurimmassa määrin työterveysasia.

Ensi vuonna voimaan tuleva korvausuudistus ohjaa työterveyshuollon painopistettä ennaltaehkäisyn suuntaan. Tämä on hyvä, mutta vasta ensimmäinen askel – se ei ratkaise sisältöön liittyviä epäkohtia.

 

SOTE-UUDISTUSTA tarvitaan todella, eikä sen kompurointi ole ilon asia. Tuumaustauko luo tilaisuuden ottaa työterveyshuolto mukaan ja tarkastella sen roolia perustavanlaatuisesti uudella tavalla.

Tekoja tarvitaan niin inhimillisistä kuin kansantaloudellisistakin syistä: sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat miljardien eurojen menetykset. Oikein käytettynä työterveyshuolto tekee oman osuutensa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa.

 

Tiina Pohjonen

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin toimitusjohtaja sekä Työ ja terveys ry:n puheenjohtaja.