Blogi

tammikuu 2, 2018

TYÖTERVEYSHUOLTO MUUTOKSESSA

 – tarkastamisesta asiakaspalveluyritykseksi, jatkuvan muutoksen tuska. Ajatelmia tässä ajassa.

Lueskelin tässä Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen historiakirjaa ja mietiskelin työterveyshuoltoa Suomessa ennen ja nyt. Aikoinaan tehtaan lääkärit Kymenlaaksossa sekä kotipaikkakunnallani Imatralla olivat koko terveydenhuollon perusta ja tukipilari. Vuonna 1972 tulivat kansanterveyslaki sekä terveyskeskukset ja vuonna 1978 astui voimaan työterveyshuoltolaki. Sen jälkeen on tullut työterveyshuoltolain muutoksia sekä terveydenhuoltolaki.

Jo 1950-luvulla tehtiin terveystarkastuksissa luokittelua. Työntekijät luokiteltiin ryhmiin A-D. Alkutarkastuksessa A -luokkaan kuului 30 %, eli he olivat täysin terveitä, B-luokassa 47,5%:lla oli jokin pieni sairaus, C-luokassa 21% oli osittain työkykyisiä ja D-luokassa 1,5% työhön kelpaamattomia, näin on kertonut Leo Noro Enson työhöntulotarkastuksista. Siis asiakassegmentointi työkykyriskien mukaan ei olekaan mitään uutta.

Asiakaspalaute keskiöön ja työterveyshuollon toiminnan mittariksi, tuo voimakkaasti esiin ristiriidan siitä, mikä on työterveyshuollon toiminnan tarkoitus. Henkilöasiakas toivoo nopeaa hoitoon pääsyä ja toiveiden toteuttamista, työnantaja-asiakas toivoo sairauspoissaolojen vähentymistä ja työterveyshuollon työntekijät haluaisivat tehdä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista työterveyshuoltoa. Mikä ratkaisee? Jos meillä ei ole asiakkaita, toimintaa voi supistaa ja sitten vaikka lopettaa, emme pärjää markkinoilla.

Työterveyshuollon toimija on kameleontti, jonka täytyy muuttua ja mukautua uusien lakien ja säännösten, erilaisten asiakastarpeiden sekä työterveyshuoltoyritysten linjausten mukaisesti. Miten työntekijä jaksaa muutoksessa? Työterveyshuollon työntekijää motivoi tyytyväiset asiakkaat ja hyvin tehty työ. Täytyy olla halua oppia koko ajan uutta ja muuntautua ympäröivän maailman mukaan. Meidän täytyy kuunnella asiakkaita ja seurata aikaa ja muuttuvia tarpeita.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat vanhoja ja kankeita, ne muuttuvat ajan mukaan mutta hitaasti. Tietojärjestelmien kehittämiseen täytyisi pystyä käyttämään voimavaroja sekä rahaa, muuten emme pysy mukana kehityksessä. Nykyisin kaikilla varteenotettavilla palveluyrityksillä on sähköinen ja helppo ajanvarausjärjestelmä, mm. autokorjaamossa. Ainakin meillä Kymijoen Työterveys Oy:ssä sähköisen ajanvarauksen kehittäminen vaatisi vielä enemmän rahaa sekä resursseja.

Toimintaympäristö muuttuu ja työterveyshuollon toimijat vähenevät, pieniä yrityksiä ostetaan pois ja suuret valtakunnalliset valtaavat alaa. Voiko Kevan lähtö työterveyshuollon toimintaa tukevaksi toimijaksi olla apuna kunnallisille työterveyshuoltopalveluille? Voiko se tuoda meille apua tähän kehittämisen tuskaan, jotta pysymme ajassa mukana? Kenttä elää isossa muutoksessa, työterveyshuollon työntekijöille ainut takuu on, että Suomen hallituskin myöntää professori Reijulan lobbauksen ansiosta, että isänmaa tarvitsee työterveyshuoltoa. Meitä tarvitaan, jotta voimme olla mukana työkykyä tukemassa ja työnantajan kumppanina.

Mikä auttaa muutoksessa? Puhuminen, keskustelu ja tulevaisuuteen suuntaaminen auttaa. Silloin kun hallinnossa kiire kiihtyy, tarvittaisiin enemmän puhetta, keskustelua ja läsnäoloa. Siinä toinen jokapäiväinen ristiriita, pysähtyä hetkeksi, keskittyä ja suunnata katse kohti tulevaa ja uusia mahdollisuuksia. Jaksamme uskoa hyvän työterveyshuollon tulevaisuuteen.

Maija Melto-Gurung

Ylilääkäri, Kymijoen Työterveys OY